Näillä sivuilla voit käydä seuraamassa Leevin, Kassun ja heidän omistajaperheensä kuulumisia.
Kuvien ja muiden tietojen kopioiminen ehdottomasti kielletty!
Niin se viikonloppukin sitten vierähti ja pakkanen lähestulkoon pyllähti pyllylleen 
Perjantaina piti vielä -20 astetta, mutta eilen oli enää -10 ja tuntui kuin helle olisi iskenyt ilmatilaan. No luntahan sitä sitten alkoi satamaan ja tänään on ollut enää -3 ja lunta sataakin sitten jo reippaammin.
Koirien kannalta oikein ihanteelliset kelit paitsi, että sitten tänään alkoi jo tarttua karvoihin lumitilsoja vaikka pakkasen puolella mittari olikin. Tilasin Vaasan eläinkeskuksesta sitä uutta jo viime talvena Haaparannasta saatua kehuttua tassusuihketta jonka pitäisi sitten estää tuo lumen tarttuminen jalkakarvoihin ja anturoiden väliin. Pullo on vielä avaamaton kun sen vasta viikolla sain, mutta nyt kun Kassu on nypitty niin ajattelin sitä koittaa, että miten tehoaa. On samalla myös anturoille hyvä ja pitää uusia 2-3 kertaa talven aikana. No siitä sitten kokemuksia myöhemmin.
Eilisiä ulkoilukuvia pojista mökkireissulta:
Kassu (Barskin Billy The Kid)
Leevi (Realsilveer Luca Barskin)
Leevi
Rankan metsäilyn ja mökkireissun jälkeen olikin sitten aika alkaa trimmaushommiin. Ensimmäisenä pääsi pöydälle Kassu, jonka karva ei ole ikinä sen eläessä ollut vielä noin pitkä
Kylmät säät on kuitenkin estäneet nyppimistä sillä en ole raaskinut siltä karvaa nyhtää, mutta nyt oli pakko koska se alkoi suorastaan tippumaan. No osittain nahka paistaa ja pitääkin varmaan pidellä paitaa päällä jonkin aikaa varsinkin ulkona.
Onko tämä muka kääpiösnautseri ?
Pienoinen muodonmuutos...
Kalju Kassu kojootti...
Pitkästä aikaa sitten pistäydyttiin Jossulla ja Ristollakin tänään. Nam... siellä oli jo aamusta leivottu taivaallisen hyvää mustikkavadelmapiirakkaa sekä pullaa. Mutusteltua tuli eräskin kappale vaikka ei auttaisi 
Viime viikolla tuli sitten vielä ne puuttuvat makuuhuoneen kaapistot ja niitä kävimme ihailemassa... vain pari listaa vielä puuttuu, sitten on kaikki talossa valmista jos ei ulko- ja pihatöitä oteta huomioon..
makuuhuoneen liukuovikomerot peileillä...
Niin ne vain kovat pakkaset jatkuvat täällä eteläsuomessakin. Tänään on pakkasta VAIN -15 astetta ja pyryttää lunta. Pojat alkavat pikkuhiljaa toipumaan vatsataudistaan ja vauhtia on sitten sen mukaisesti. En tiedä ovatko jotenkin herkistyneet tänä talvena tuolle pakkasella kun tassut eivät kestä yhtään kylmää. Ei tarvitse kuin muutama minuutti olla pihalla niin mennään jo kolmella jalalla. Niin no tietysti ihan näin kovia pakkasia ei viime vuosina hirveästi ole ollut tai ainakaan näin pitkiä ajanjaksoja. Katselin eilen tulevia säätiedotteita ja edelleen ainakin 14 seuraavaa vuorokautta luvataan paukkupakkasia, joka toinen päivä aurinkoa ja kireetä pakkasta ja sitten joka toinen päivä lunta 
Sellainen enintään -10 olisi kiva sää.
Nyt kuitenkin rupee rasittamaa jo nuo poikien turkit sen verran kun voirasiasta alkaa löytymään karvoja, että pakko ne on viikonlopun aikana nyppiä. Pidetään sitten ulkona ja sisällä paitoja, mutta eniten säälittää tuo pää joka varmaankin tulee aivan kaljuksi. Pitäisikö kutoa tai virkata hatut Olisiko kellään hyvää ohjetta ?
Pakkaspäivien tunnelmia:
Höh, mitäs sä sinne menit kuvaan?
Mammaa, me halutaan kanssa sinne... kuorosota harjoitukset pystyssä...
Pihapiirin maisemia:
No niinhän siinä sitten kävi, että myös Leevi sai tuon Kassun vatsataudin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Sunnuntai sitten menikin rallin tahtiin ja lopulta veriripuli oli saavutettu kaikista ennaltaehkäisevistä ja lääkitsevistä toimista huolimatta. Noin 3 vrk oli siis sen itämisaika
Eilen Leevi ei suostunut kun muutaman palan ottamaan seitä eikä juomaan lainkaan. Seurasin tilaa aika tarkkaan.Yö meni kuitenkin levollisesti ja tänään aamupäivällä oli virtaa jo sen verran, että jaksettiin kuoroharjoituksiakin jo vetäistä useammatkin päivän aikana. Eilen illalla tilanteen kuitenkin ollessa aika huono niin aloitin antibioottikuurin Leevillekin ja annoin pahoinvointilääkkeen kun myös oksentelua ilmeni. Tänään saimme sitten eläinlääkäristä lisää lääkettä, että saadaan kunnon kuurit poijille, ettei jää mitään sinne suolistoon piileksimään.
Illalla Jossu kävi sitten vielä tarkistamassa Leevin tilan, että tarvitseeko mahdollisesti nesteyttää, mutta Anna saikin sitten Leevin aikaisemmin alkuillasta juomaan sekä vähän syömäänkin tässä illan mittaan, joten aika hyvillä ja valoisalla mielillä jo täällä ollaan
Niin se aika vain vierähtää ja ensi viikko on näköjään sitten jo tammikuun viimeinen. Ennen kuin taas huomaammekaan niin on juhannus ja taas syksy ! Ihanaa, että saa nauttia suomalaisesta neljästä erilaisesta vuoden ajasta.
Pakkanen paukkuu edelleen ja kaikenlaista on sitten tapahtunut viime päivityksien. Aika tosiaan rientää ja poikien karvat sen kun vain kasvavat. Kohta taitaa trimmauksen sijasta käydä niin, että ne pitää imuroida ja karvat lähtee sitten siinä. En ole halunnut poikia kiusata näillä pakkasilla, että nyppisin ne nahkalle, hrrr... ei käy vaikka karvoja jo vähän irtoileekin huusholliin. Eipä tuo tunnu niitä itseään ainakaan yhtään vaivaavan ja kutittavan tuo karva, josko nyt ennen kevättä vähän nuo pakkaset hellittäisivät.
Metsälläkin ollaan tuossa käyty, mutta hiukan niitä lenkkejä on nyt jouduttu tietysti vähentämään, koska on kovat pakkaset ja toisekseen metsässä asustelee ISO ilves, josta metsästäjä tuli meitä informoimaan, kovalla pakkasella kun tollainen pieni koira on hyvä saalis ilvekselle, kun puput ym. metsäneläimet pysyvät koloissaan ja jos on nälkä niin kaikki liikkuva sille kelpaa, hui !
Mökilläkin ollaan piipahdeltu ja ihan pakko on kyllä laittaa muutama lumikuva mökiltä tännekin...
Portti talviasussaan...
Alapihalta talvinen näkymä saunalle...
Alapihalta talvinen näkymä mökkiin...
Ja pojilla oli hajuja vaikka lunta oli valtavasti...
Kassu ihmettelemässä...
Olipa minulla viime viikolla oikein avaraluontokin omassa pihassa silmieni edessä. Ihmettelin tässä koneella ollessani kun ulkoa alkoi kuulumaan valtavaa rääkymistä. Pojatkin valpastuivat olkkarissa ja siinä samassa näen silmieni edessä jonkinlaista lintutappelua. Nousin oikein tuolilta ylös ja aloin seuraamaan. Iso ruskea lintu oli variksen siivessä kiinni ja laskeutuivat sitten siihen eteeni. Katselivat hetken toisiaan ja varis lähti karkuun. Siinä sitten silmieni edessä nökötti upea haukka, istuskeli siinä pihassa ja ihmetteli kun saalis lähti karkuun. Ensin tuli mieleen, että se on jotenkin loukkaantunut kun oli vain paikallaan. No minä sitten äkkiä hakemaan kameraa olohuoneesta, lintu olla tönötti vain siinä, no tietysti kun vauhdilla tuolta sitten tulin niin kamera osui ovenpieleen... toimintahäiriö luki vain ruudulla. Sitten sain kameran toimintaan ja tietysti videopuoli päällä, taas muuttamaan asetuksia ja huiskis haukka lähti lentoon... Menin sitten ulos koska näytti siltä, että haukka lensi räystäälle. Samassa ylläni leijuu kuin Hitckokin linnut eli ainakin lähes sata varista jotka olivat tulleet kaveriaan auttamaan. Oli se vain hieno näky.. tutkin sitten netistä haukkoja, kun arvelin sen olevan kanahaukka. No kuvien perusteella värit eivät täsmänneet, mutta kuinka ollakkaan sitten sen löysin. Kanahaukkahan se mutta nuori tapaus jolla oli aivan kanarianlinnun keltainen kaula mustine koristeineen. Upea näky näin kaupungissa keskellä päivää ja omassa pihassa !
Ikävämpääkin on taas tapahtunut eli minulla oli keskiviikkona illansuussa asiakas jolla pieni koira ja se oli oksentanut jo kolme päivää. Ruoka ei pysynyt sisällä ja oli viemässä sitä sitten lääkäriin torstaina. No eipä siinä sitten mitään, mutta meidän Kassu teki sitten sisälle torstai aamuna kakat, kiinteät sellaiset mutta ei kuulu poikien tapoihin. Sitten piti päästä taas jo tauoillakin ulos ja pikkuhiljaa vatsa alkoi löystymään. Ei kun inupektiä huuleen molemmille ja vatsaruuat esille. Yö meni kuitenkin suhteellisen hyvin ja rauhassa. Sitten perjantaina piti päästä aamupäivän aikana taas jatkuvasti ulos ja oikein vinkunan kanssa... nyt alkoi sitten paskaralli ja levottomuus. Ei kun klinikalta hakemaan kotikäynnin yhteydessä promax-tahnaa ja lisää vatsaruokaa jos Leevikin saa taudin viikonlopun aikana. No sitten tulin kotiin ja eikun Kassu taas ulos. Sitten iltapäivää kohti tahti kiihtyi ja ulosteessa alkoi olla jo vähän vertakin, mutta vain hyvin vähän, sitten löytyy olkkarin matolta kolmet oksennukset. No ei kun soitto klinikalle, kun Kassu vain vinkui ja ravasi huoneesta toiseen. Minulla takaraivossa viimekesän painajainen tajuttomasta koirasta jne. No saimme mennä klinikalle heti, KIITOS siitä ! Siellä el sitten kuunteli, tutki takamusta, mutta ei vielä verestävä, pahoinvointilääkepiikki, antibioottipiikki ja nesteytystä. Ihan pirteä tuo oli. Kassu kun on sellainen herkkäkoira kaikessa suhteessa eli ilmeisesti asiakkaan kengissä oli joku pöpö meille ehkä tullut. Nyt tutntuisi, että ollaan jo voiton puolella tässä ainakin Kassun osalta ja olen tarjoillut vatsaruuan lisäksi keitettyä seitä ja on hyvin levollinen. Nyt sitten jännään miten Leevin käy, mutta onneksi on lääkkeitä joita voi sitten antaa sillekin.
Huh huh kun on pidellyt kovia pakkasia, mittarit viuhuvat lähellä -30 astetta ja lenkkeilytkin ovat jääneet pieniin jalotteluihin. Loma siis mikäs se sitten on.... sekin jo loppui 6.1. loppiaiseen, mutta eipä auta valittaa, olihan sitä 2,5 viikkoa. Se mihin se sitten hurahti niin onkin toinen asia.
No tulihan sitä lenkkeiltyä, metsäretkeiltyä ja saatua vähän hyödyllistäkin aikaiseksi eli kävimme tapetoimassa Jossun ja Riston vanhan asunnon olkkarin ja makuuhuoneen seinät Annan kanssa. Siinä meni paripäivää ja suunnittelussa sekä tapettejen etsimisessä puolikas päivä. Ei siis lomalla ihan toimettomana 
On se vain niin kivaa hommaa kun näkee kädentyön jäljen, palkitsevaa sanoisinko, tehotytöt olivat siis vauhdissa !
Olen ollut myös reipas muiden kädentaitojen kanssa lomalla ja vähän ennenkin lomaa. Innostuin nimittäin vähän ennen joulua kutomaan sukkia, kyllä, luit ihan oikein villasukkia. Sukkansa ovat saaneet nyt Anna ja Jossu, tekeillä on sukat Mikolle ja langat on ostettu jo Riston ja Leksankin sukkiin. Itselleni en vielä ole päättänyt millaiset tekisin, tulisiko ne kenties oikein kirjaviksi kaikista näistä jäännös langoista, aika näyttää....
Pojat vetävät lonkkaa, vahtivat pihaa, komentavat meitä ja kasvattelevat karvojaan. Kyllä nuo enemmän alkavat jo kieltämättä muistuttaa jotaina pitkäkarvaista rotua, olisivatkohan partacollieita... Nyt kun ei vain pysty ja raaski noita karvoja nyppimään, kun kerta kaikkiaan paleltuvat nahkakorvineen ym. No katsotaan jos vaikka kerivät itse itsensä tai jos karvat tipahtavat sohvalle ! Nyt ei ole suunnitelmissa mitään näyttelyitäkään joten ajan kanssa sitten katsotaan mitä karvalle tehdään.
Ollaan kahden lällälää....
Lomalla siis ulkoiltiin aika paljon ja nyt siis edelleen. Tehtiin vähän Annankin kanssa sopimusta reipastumisesta oman kunnon kannalta Hyvin on ainakin alkanut eikä meitä ole pidellyt edes -24 pakkanen, eikun tuuleen ja tuiskuun...
Uuden Vuoden jälkeen Anna ja Mikkokin innostuivat metsäretkestä ja veivät poikia vähän pienemmässä pakkasessa metsäilemään..
Missä Leevi.... ja lunta on...
Alkuviikosta ennen loppiaista olimme ensin vähän shoppailemassa Annan kanssa ja sitten päätimme vähän myöhemmin iltapäivällä lähteä poikien kanssa taas metsään. Pakkanen alkoikin kiristyä, mutta se ei meitä eikä poikia vaivannut, vauhti oli sen verran kovaa...
Ihania pakkasmaisemia, kun pakkanen kiristyy ja taivas kirkastuu..
Toisesta metsästä siirryimme sitten Jossun ja Riston pellon reunaa pitkin heidän metsäänsä ja tässä alemmassa kuvassa Kassu juoksee jo takaisin päin meitä vastaan. Leevistä erottuu pieni punainen piste toisessa päässä peltoa. Tässä rauhassa kävelimme ja yht äkkiä takanamme käveli metsästäjä, tosin ilman asetta, mutta salaperäisen näköisenä. Hän oli tiedustelumatkallaan metsässä ja tuli kertomaan meille, että oli edellisenä päivänä juuri siinä metsässä mistä me tulimme niin tehnyt isosta ilveksestä havainnon. Hän kehoitti olemaan varovainen koirien kanssa sillä jos eläin on nälkäinen on meidän pienet koirat sille helppo välipala. Grrrrrr, melkein hampaat alkoivat lyödä yhteen, kääk... onneksi ei mitään tapahtunut, mutta kyllä nyt pitää olla tarkkana kun metsässä lenkkeillään...
Kuvata piti Leevin upeata jääpartaa, mutta kielihän sieltä tulikin näkyviin... no erottuu siinä jääpuikotkin kun tarkkaan katsoo...
Annan uusi shoppailu ostos markkinoilta, todella lämmin kaninkarvahattu, apua eläinaktivistit
Niin ja ps. jos pentukuume on iskenyt tai tiedät jonkun jolla se on kovasti päällä niin vielä olisi ihania partacollien pentuja vapaana, otahan yhteyttä www.hasardin.com
Mennäänpä vähän ajassa taaksepäin ja muistellaan vuotta 2009 vaikka se onkin ollut kovasti vaikea vuosi ja koetellut meidän perhettä kovasti eikä meistä oikeastaan kukaan ole säästynyt ikävyyksiltä ja sairasteluilta ym., mutta löytyy sieltä toki hyviä, ihania, upeita, mahtavia ja mitä kaikkia laatusanoja voisikaan käyttää tapahtumia kaikesta kurjuudestakin huolimatta. Kaikella tällä kuitenkin on ollut tarkoituksensa ja tyttäreni hienoja sanoja lainatakseni "kaikella on tarkoituksensa ja tiedän, että näillä vaikeuksilla meidän perheestä tehdään entistä läheisempi ja vahvempi"
Muistoja ja tapahtumia vuoden varrelta, tässä on pieni otanta äläkä loukkaannu jos juuri sinä et löydy näistä muistelmista, mutta kun kaikkea ei vain voi kirjoittaa. Kiitos jos jaksat lukea tätä romaania, en tiedä kiinnostaako se ketään, mutta tässä kuitenkin:
Tammikuussa 2009 kävimme Kassun kanssa parissa näyttelyssä ja silloin minua vaivasi kovasti hyvälaatuinen asentohuimaus, mutta eipä tuo sitten loppupeleissä ainakaan näyttelyssä haitannut mitään. Kassu osallistui Lahden ryhmänäyttelyyn 18.1. ensimmäisen kerran nuorisoluokassa saaden rodun erikoistuomarilta erin, mutta ei sitten pärjännyt enää paras uros kehään saakka. Turussa pyörähdimme sitten KV näyttelyssä 25.1. ja tällä kertaa jälleen saimme erin sekä voitimme oman nuorisoluokkamme, mutta emme selvinneet enää paras uros kehään. Hyvät fiilikset jäi kuitenkin näistä näyttelyistä.
Helmikuu 2009 Johannan ja Riston tontille tuli se kauan jo odotettu talopaketti. Rakennusprojekti siis alkaa jatkumaan.
Maaliskuu 2009 15.3. Kassu osallistui sitten nuorisoluokassa ensimmäiseen KV näyttelyyn ja hämmästys oli valtaisa, kun menestys oli suorastaan häikäisevä. Olimme täysin mustia hevosia Kassun kanssa kovatasoisessa näyttelyssä ja Kassu oli pu1, vsp kera sertin ja cacibin. Suorastaan uskomatonta. No sitä voitonhuumaa ei kauaa kestänyt, kun sitten 18.3. meidän isäntä tipahti työmaallaan telineiltä ja mursi ranteensa sekä loukkasi pahasti olkapäänsä. Pitkä sairausloma oli edessä ja taistelu sairaalan lääkäreiden kanssa. Niistä vaiheista olen kirjoitellutkin paljon blogissamme jo menneenä vuonna. Sitten 22.3. syntyi Kajaanissa Pihkatassu kennelin Nissen (Afunique Nils) jälkeläisiä, joiden kehitystä seurasimme innolla kennel Juliuksen kotisivuilla. Loppukuusta 28.3. sitten syntyi Kennel Pihkatassun valkoinen B-pentue Telmalle (Ambrosia Svarcava) ja tässä vaiheessa kesken Telman synnytysprojektin muutti meille asumaan syksyn A-pentueesta Pihkatassun Alpo. Huhtikuu 2009 Huhtikuu olikin sellainen vähän rauhallisempi kuukausi, koirat nypittiin jossain vaiheessa kesän koitoksia varten ja emäntä aloitti luonnonmukaisen koirahierontakoulutuksen Helsingissä yhdessä Johannan kanssa. Koulutus oli mielenkiintoinen sisältäen luonnonlääkintää, homeopatiaa, ruokintaa ym. ym. Myös lomailulle jäi aikaa ja käväisimmekin pääsiäisen aikaan Saarenmaalla, kun Jossu ja Risto tulivat meille hoitamaan koiria
Toukokuu 2009 Tämä kuukausi olikin sitten täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita niin, että ihan jälkeenpäin heikottaa, kun asioita muistelee. Ensin iloinen perhetapahtuma eli Telman pennut tulivat meille hoitoon 6.-9.3. ja se olikin aikamoista vilskettä ja vipinää. Pennut halusivat palvelun pelaavan ja kiljuivat jo aamuyön tunteina ruokaa. Oli meillä vain mukavat lämpöiset kesäiset päivät 9 koiran kera ! Pentujen hoitoon tuloon liittyi mukava perhetapahtuma, kun Johanna ja Risto lähtivät hakemaan heille Nissen pentua Kajaanista ja niinpä Pihkatassun kennel sai uuden vahvistuksen Myrtin (Juliuksen Yönkuningatar). Arjen sitten palattua maanantaina 11.5. heräsimme aamuyön tunteina siihen kun, joku koirista oksentaa. Hetken asiaa tutkittuamme huomasimme Alpon olevan sairastunut. Veriripuli ja verioksennus valtasi lattioita. Soitto Johannalle, joka sai ajan aamuksi Alpolle. Nyt pelästyimme, että onko kyseessä kulkutauti ja ovatko mahdollisesti pennut vaarassa saada kovan kuolettavan taudin. Samana aamuna sitten ennen klo 8 sain soiton Johannalta, joka oli pentujen pissoja luututtaessa kaatunut ja loukannut pahasti jo aiemmin leikatun polvensa. Matka sairaala Ortoniin alkoi iltapäivällä, kun ensin Alpo oli nesteytetty ja tutkittu klinikalla. Alpolla oli todennäköisesti vatsatauti ja vastustuskyky vielä heikko, joten tauti tuli normaalia rajumpana hänelle. No sairaalassa sitten Johannan polvi tutkittiin, määrättiin s-lomaa ja onneksi vanhan leikkauksen ruuvit olivat kuitenkin pysyneet siellä paikallaan. Samalla viikolla sitten 13.5. isännän olkapää operoitiin monien mutkien kautta ja siellähän olikin laaja-alaisemmat jännevauriot kun kukaan oli uskonut. Titaania laitettiin tilalle ja pitkä kuntoutus oli siis edessä. Myös Leevi sai vatsataudin, mutta huomattavasti lievempänä kuin Alpo, nesteytystä kuitenkin tarvittiin. Nyt meillä oli sitten polvi, käsi ja vatsavaivaisia talossa! 29.5. oli taas ilon ja juhlan aikaa, kun Anna valmistui kolmen vuoden koulu urakasta ja sai paperit, joita sitten juhlistettiin suvun ja ystävien kera 31.5. Nyt meidän perheessämme oli siis yhdistelmäajoneuvonkuljettaja eli suomeksi sanottuna rekkakuski. Myrtti Kesäkuu 2009 Kesäkuu alkoi kovasti kylmällä ilmalla, mutta kylmästä ilmasta huolimatta lähdin "turistiksi" Porvooseen pääerikoisnäyttelyyn tapaamaan tuttuja. Ilma oli todella kylmä ja pipot/hanskat eivät olleet yhtään liikaa, toppahousuja siinä ilmassa lähes kaipasi. Tunnelma oli kuitenkin mukava ja oli kiva tavata pitkästä aikaa Leevin kasvattajaa Minnaa sekä Leevin sisaren Hetan omistajaa Marja-Leenaa. Piknik-korit olivat täynnä herkkuja ja vähän tukevammasta lämmikkeestä pitikin sitten huolen "Joensuun Elli". Monta naurua tuli sinä päivänä naurettua. Seuraavan viikon tiistaina meitä sitten taas koeteltiin. Kassu sairastui vakavasti, oksensi ja menetti tajunsa. Ikenet ja kaikki limakalvot olivat aivan valkoiset ja koira lähes eloton. Tuhatta ja sataa matkasimme klinikalle, joka onneksi oli vielä avoinna ja eläinlääkäri paikalla. Kassu laitettiin suonensisäiseen tiputukseen, kuvattiin, otettiin verinäytteitä ym. eikä oikein saatu selville, että mitä oli tapahtunut. Epäilynä oli useamman asian yhteissumma. Ehkä mahdollinen Alpon ja Leevin vatsatauti, joka olisi jäänyt muhimaan sekä stressi siitä, että Leevi ja Alpo kovasti "kiusasivat" herkkää Kassupoikaa, joka aina yleensä sitten alistui. Tämä ilta olikin sitten taas surun ilta, kun Pihkatassun Alpo palasi kotipesäänsä. Tämä oli kuitenkin varmaan ihan oikea ja hyvä ratkaisu. Alpo pääsi palamaan äidin ja isän luokse vaikka se meille koville ottikin. 13.6. viikonloppuna lähdimmekin sitten Kotkaan KV näyttelyyn johon molempien koirien piti osallistua. Kassu oli kuitenkin nyt sairauslomalla ja vuorostaan Leevi pääsi näyttelyyn, johon matkasimmekin sitten vaunun ja ystäviemme kanssa. Leevi sai H ja tähän olimme ihan tyytyväisiä sillä erejä ei tässä näyttelyssä juuri jaeltu. Jossun polven tutkimukset jatkuivat, rustovaurio, joka saatetaan joutua leikkaamaan. Loppukuusta 27.-28.6. oli sitten Hämeenlinnassa KR näyttely. Lauantaina saimme ihastuttavia vieraita suoraan näyttelystä eli Tampereelta Katriina ja Ingrid tulivat meitä moikkaamaan. Ingrid oli ensimmäisessä näyttelyssään pentuluokassa, vettä satoi lähes kaatamalla ja koirat olivat aivan märkiä painiessaan ja leikkiessään pihalla. Sunnuntaina meidän koirat eivät osallistuneet näyttelyyn, mutta sain kunnian esittää siellä näyttelyn ensikertalaisen Kassun siskon Lyylin (Barskin Betty Boop), joka esiintyi eh:n arvosta ja sai todella hyvän arvostelun. Päivä oli järkyttävän kuuma ja Kaurialan urheilukenttä kuin hornan kattila. Onneksi ihmiset ja koirat eivät saaneet kuitenkaan mitään lämpöhalvauksia. Ylhäällä Ingrid ja pojat vesisateessa, alhaalla Lyyli Hml KR
Heinäkuu 2009 Tämä kuukausi olikin sitten omistettu lomailulle. Mikko lähti armeijan harmaisiin alkukuusta ja samana päivänä minä, isäntä ja Anna suuntasimme auton ja vaunun nokan kohti itäsuomea. Olimme n. viikon matkassa ja eläessämme emme ole nähneet niin paljon punkkeja kun Lappeenrannassa niitä oli. Nypin pojista niitä pois kymmenittäin, ällöttävää. Sieltä matkamme sitten jatkuikin Puumalan seudulla palaten sitten Mikkelin kautta kotiin. Lomalla oli niin sadetta kuin aurinkoakin ja reissumme oli ihan onnistunut. Lomamatkan jälkeen sattui ja tapahtui taas eli Jossun ja Riston rakennustyömaalla Johannan varpaille kaatui iso takkaelementti, ensimmäinen kesälomapäivä oli alkamassa ja isovarvas oli murtunut. Meidän kesälomamme jatkui vielä ja niinpä lähdimme muutamaksi päiväksi vielä ilman vaunua itäsuomeen. Nyt määränpäänä oli Leevin kasvattajan kesäpaikka Tuusniemellä. Mukavaa ja ratkiriemukasta oli ne muutamat päivät, jotka ehdimme mökkeilemään niin ihanissa itäsuomen maisemissa hyvässä seurassa, jota vielä tuli vahvistamaan "Joensuu Elli" eli Leevin siskon Hetan emäntä kera Hetan ja koirasuku oli jälleen koossa. Monta ihanaa muistoa ja vatsanpohjaa kutkuttavaa naurua tuli Tuusniemeltä mieleen kesää muistellessani ja se mieletön vieraanvaraisuus josta saimme nauttia, KIITOS ! Tällä matkalla ajelimme myös porukalla Lapinlahdelle Kassun kasvattajia Tuija ja Paulia tapaamaan. Leevin ja Kassun Ronja äiti tunsi selvästi poikansa ja esitteli uusia reviirejään uudessa kodissaan ja pihamaalla. Tässä vaiheessa loman keskellä olisi sitten pitänyt vielä revetä koirahierojakurssillekin tehden paljon opinnäytetöitä, hierontoja ym. ja sitten kävikin niin, että katsoin tässä elämäntilanteessa tämän olevan liikaa ja jouduin lopettamaan opinnot kesken. Johanna oli jo joutunut polvionnettomuutensa vuoksi luopumaan koulutuksesta, koska hieronnat lattialla eivät tulleet kysymykseenkään tässä vaiheessa. No mahdollisuus aloittaa koulutus uudelleen on aina olemassa enkä aio hylätä tätäkään asiaa vaan jos tuolle asialle on tilausta niin sen aika vielä tulee
Elokuu 2009 Tässä kuussa riittikin sitten taas vauhtia oikein kovasti. Pääsimme Kassun kanssa aloittamaan arkitoko kurssin 5.8. ja Johanna osallistui siihen myöskin Alpon kanssa. 9.8. osallistuin Kassun kanssa Helsingin ryhmänäyttelyyn, jossa oli rodun erikoistuomari taas arvostelemassa. Kassu sai eh:n ja taas olimme yhtä kokemusta rikkaampia. Ilma suosi ja meitä tuli tapaamaan Pihkatassun Berttu, päivä oli erinomaisen lämmin ja mukava hyvässä seurassa. 15.8. sitten olikin oikein juhlahumua taas tiedossa, kun järjestimme vanhemmilleni yllätysjuhlat heidän 50 v hääpäivänsä kunniaksi. Juhlat olivat todella onnistuneet ja vieraat viihtyivät erinomaisesti aina yli puolen yön. Kerrankin saimme yllätettyä vanhempani sata-nolla.Loppukuusta olikin sitten taas aika lähteä Kassun kanssa näyttelyyn ja osallistuimme Heinolan KR näyttelyyn jossa oli jälleen erikoistuomari paikalla aina Espanjasta saakka. Kassu esiintyi erin arvosta ollen aina parasuros 2 saaden varasertin. Seuraavana viikonloppuna 30.8. oli edessä Tervakosken KV näyttely ja sama tahti jatkui eli paras uros 2 ja varaserti. Läheltä liippasi molempina viikonloppuina ne sertit, mutta tästä on hyvä jatkaa. Elokuussa myös minä aloin vähän sairastelemaan ja tutkimuksia jatkui aina loppuvuoteen saakka.
Elokuu 2009
Lokakuu 2009 Heti alkukuusta sai minun sairasteluni vakavamman käänteen, tehtiin löydöksiä joiden osalta lisätutkimuksia tehtäisiin sairaalassa. Mielen murtamana osallistuin kuitenkin Kassun kanssa 3.10. Hyvinkään erikoisnäyttelyyn. Kassu esiintyi ylipitkässä karvassa tässä näyttelyssä eh:n edestä vaikka tuomari Kassusta tykkäsikin. Erittäin tyytyväisiä olimme kuitenkin arvosteluun. Tässäkin näyttelyssä meitä tuli tervehtimään Pihkatassun Berttu. 5.10. meidän rekkakuski Anna aloitti sitten uudelleen opiskelemaan. Nyt tähtäimenä on yksi kirjainyhdistelmä lisää ajokorttiin eli nyt tyttö kouluttautuu vielä linja-autonkuljettajaksikin. Ei varaamaan jo isoa linja-autoa koiranäyttelyreissuja varten. 15.10. täytti sitten Pihkatassun kennelin A-pentue yhden vuoden. Niin se aika vain vierii. 24.10. osallistuin Kassun kanssa Hämeenlinnan RN näyttelyyn, joka pidettiin Tuuloksen kauppakeskuksessa. Vaikka muutama viikko oli edellisestä näyttelystä ja nyt Kassu esiityin taas eh:n edestä tuomarin tuumatessa, että karva oli liian lyhyttä ! Mutta kokemus oli sitäkin taas rikkaampi niin se vain menee. Loppukuu olikin taas sitten juhlaa, kun Johanna valmistui lähes kolmen vuoden urakastaan valmistuen 26.10.eläintenhoitajaksi pieneläimiin erikoistuen.
Marraskuu 2009 Kuun vaihtuessa oli suurista unelmista ja rankasta vuodesta palkintona Johannan ja Riston uuden kodin valmistuminen. Pientä puutetta vielä oli, mutta koti oli kuitenkin muuttovalmis ja niinpä uusi pirtti sai asukkaansa. Yli vuoden ahertaminen oli nyt palkittu. Sisustaminen ja tavaroiden paikoilleen laittaminen oli alkanut ja osoite muuttunut. Loppukuusta 21.11. oli sitten Leevin vuoro päästä vielä vuoden viimeiseen näyttelyyn eli Jyväskylän KV 21.11. Uruguaylaisen erikoistuomarin arvostellessa Leevin eh:n edestä. Tämä oli upea suoritus, jossa erejä ei liiemmin jaeltu ja kaikki värit olivat tuomarilla käytössä. Sitten olikin Annan vuoro alkaa sairasteleminen ja sitähän kesti. Ensin tuli flunssan kaltaiset oireet ja sitten alkoi oksentelu josta ei meinannut sitten kerta kaikkiaan tulla loppua. Jouduimme turvautumaan sairaalan ensiapuunkin 3 kertaa. Hoidettiin sikatautina, mutta todellisuudessa ilmeisesti kyse onkin sappivaivasta. Sairastelua kesti lähes kuukauden eikä tyttö ole vieläkään ihan kunnossa. Sappeakin on tutkittu, mutta mitään varsinaista löydöstä sieltä ei ole vielä tehty vaikka oireet sappikiville ovat aivan selvät.
Tästä rakentaminen alkoi syksy 2009 talon paikan määrittäminen
Kaivuut.. syksy 2009
Lopputulos talon osalta
Leevi Jyväskylässä 11/2009
Joulukuu 2009 Tämä kuukausi olikin sitten taas aikamoisen rankka. Minun tutkimukseni käynnistyi uudelleen ja koetulosten odottelu ja tilanne kaikkinensa oli äärimmäisen rasittava. Hyviä uutisia kuitenkin koepalatuloksista tuli ennen joulua ja siltä osin saan nyt hetken helpotuksen, seuranta kuitenkin on puolen vuoden päästä. Jouluamme sitten varjosti erittäin ikävä uutinen paria päivää ennen jouluaattoa. Mikon setä oli saanut sairauskohtauksen kesken ajomatkan ja oli teho-osastolla hoidettavana. Aattoaamuna tieto sitten hänen menehtymisestään saapui meille. Surullista, erittäin surullista.
Jos olette jaksaneet lukea loppuun saakka meidän vuotemme Kiitos siitä, sillä tarinaa ja tapahtumia on todellakin riittänyt. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia, jotka käytte lukemassa blogiamme vaikka ette sinne tassunjälkiä jätäkkään, laskuri kertoo kuitenkin isosta joukosta jotka ympäri suomen ja aina ulkomaita myöten käyvät sivujemme löpinöitä lukemassa, kuka mistäkin syystä !
Erityisesti haluan vielä kiittää kaikkia teitä jotka olette auttaneet meitä hädän keskellä, kuunnelleet, kannustaneet, jakaneet iloja ja suruja kanssamme erityisesti vuonna 2009. Tästä lähdemme nyt vuoteen 2010 entistä vahvempina, uusia haasteita etsien. Jos lähden jokaista teitä yksitellen kiittämään joita nyt ajattelen niin listasta tulee niin pitkä, että sitä ei kukaan jaksa lukea… Jokainen joka siis tämän vuoden 2009 on jaksanut lukea loppuun on kiitoksen ansainnut ja erityismaininnan ansainneet, te tiedätte !
Hyvää ja menestyksellistä vuotta 2010 kaikille !
Niinhän se joulu alkaa sitten olemaan jo paremmalla puolella, kauppojen alennusmyynnit ovat saaneet ihmiset kuulema aivan sekaisin ja väkeä on ollut kaupat väärällään ja harmitus suuri kun ostetut joululahjat, vaatteet ym. olisi saanut nyt yli 50 % halvemmalla kuin viime viikolla. Eiköhän siirrytä pakkasukon viettoon ja ostetaan lahjat vasta alennusmyynneistä ? Tosin monet viisaat alkavat ostamaan joululahjoja jo seuraavalle vuodelle nyt alesta, aika järkevää ja suositeltavaa....
Meidän joulumme oli monella tavalla erilainen kuin ennen. Saimme kutsun joulun viettoon nimittäin Jossulle ja Ristolle. Meidän 20 v perinne omasta kotijoulusta lähimmäisten kanssa meillä meni nyt sitten poikki. Saunominen ei meillä ole kuulunut ikinä jouluaattoon vaan olemme saunoneet aatonaattona, kun koti on saatu joulu kuntoon. Tämäkin oli nyt erilaista sillä jouluaattona myös saunoimme Jossulla ja Ristolla. Olipa hyvät ja ihanat löylyt uudessa saunassa.
Meidän muiden saunoessa lähti Anna kasvattamaan omaa sekä poikien nälkää metsään. Lunta oli satanut aika tavalla ja metsän kätköissä ei ollut kukaan iltapäivällä liikkunut. Siinä oli Annalla ja pojilla tarpomista, että saivat polun tehtyä umpihankeen ja peltotaipaleilla oli lunta pyryttänyt ihan kiitettävästi niin, että töitä sai tehdä ihan hikipäässä päästäkseen eteenpäin. Alposta on tullut Johannan papan kaveri sen jälkeen, kun pappa uudessa kodissa laski Alpon vahingossa vapauteen etupihalle ovesta kantaessaan sisälle jotain tavaroita. Aina ennen Alpo komensi pappaa kovastikin, mutta sen vapausreissun jälkeen ovat olleet ylimpiä kavereita ja niinpä nytkin jouluaattona piti sitten huolehtia ettei pappa vain tällä kertaa karkaa mihinkään...
Joulutunnelmaa, joka ei kuvasta kyllä täysin erotu...
Joulusaunan jälkeen sitten perehdyimmekin joulupöydän antimiin. Pienen ruuansulatuksen jälkeen sitten kahvit ja joululahjojen avaaminen. Siitä meidän pojat olivatkin varsin innoissaan...
Mitäs ihmettä, näissä paketeissa lukeekin Leevi ja Kassu...
Poikien paketeista löytyikin sitten Pihkatassuilta saadut lahjat: Kassulle vähän isommille koirille tarkoitettu dami, jotta pysyisi ehjänä Kassutuholaisen käsittelyssä ja Leeville uusi ihana rotta, sillä vanha oli jo saatu hajalle se se oli siirtynyt roskikseen. No tietysti lelujen lisäksi paketista löytyi vielä ah niin ihanat siankärsät
Joulupäivänä ei sitten mitään ihmeellistä tapahtunutkaan, pojat herkuttelivat siankärsillä ja sulattelivat joulupöperöitä, kuten omistajansakin hyvän kirjan ja piikkimatolla makaamisen ääressä. Tapaninpäivän kovassa tuulessa ja tuiskeessa päätimme sitten lähteä metsäretkelle tarpomaan. Lunta oli satanut taas lisää, mutta se ei kovasti poikia näyttänyt vaivaavan. Enemmän hidasti tuo jääpaakkujen kerääntyminen tassuihin vaikka haalaritkin olivat päällä. Matkaan lähti myös Jossu ja Telma, meno oli aikamoista ja lunta tuprutti tuulen mukana kiitettävästi...
Leevi ja Telma... Kassu meni jo menojaan...
Ja sieltä tullaan hurjaa vauhtia, Telma on nyt puolestaan jäänyt matkasta...
Illalla pojilla oli jalat aivan jäykkänä lumessa juoksemisesta, että mamma päätti antaa heille "joululahjaksi" hieronnat. Voi kun pojat nauttivat siitä kovasti. Kassulla oli oikea takajalka kovasti jumissa ja sitä pitääkin nyt seurata onko vain lihaskireyttä. Yönkin pojat nukkuivat aivan tajuttomina, eikä paljon nukkumapaikkoja vaihdeltu yöntunteina.
Sunnuntai aamu alkoikin sitten taas lumisateella ja myräkällä. Siitä huolimatta jo yhdeksän jälkeen suunnistimme auton nokan kohti Jossun ja Riston ihania lenkkimaastoja. Jänismiehetkin olivat tällä kertaa liikkeellä, mutta menivät onneksi vähän etäämmälle meidän reitistämme. Otin myös Telman mukaan poikien kaveriksi ja meno oli aikamoista. Lunta tuprutti ja peltoaukealle oli oikein huolella pyryttänyt lunta...
Pojat tuumaavat, että oletko nyt ihan tosissasi, että tästä pitäisi muka mennä, kun uppoamme täysin...
Pojat tekivät polkua ja minä Telman kanssa tulin perässä....
Lunta oli tosiaankin ja sai varoa ettei sitä tule puista niskaan...
Toista pellon reunaa tulimme sitten takaisin päin ja lunta oli niin paljon, että Leevi humahti aivan uppeluksiin vaikka tässä kohdassa ei ollut edes ojaa. Vähän tästä eteenpäin myös mamma tipahti haaroihin asti lumeen, kyllä joulukinkku sai nyt kyytiä tällä metsälenkillä...
Ja eikun matkaan....
On meillä ollutkin sitten tänään kovasti rentoa ja väsynyttä porukkaa täällä. Lihakset ovat taas kipeänä ja eiköhän pientä hierontaa ole taas tänään tiedossa...
Jouluaattoamme on myös varjostanut suuri suru. Mikon setä menehtyi yllättäen saaden aaton aattona ensin sairauskohtauksen. Voimia ja osanottomme Lammille kaikille myös tätäkin kautta...
Ensimmäinen lomapäivä alkaa olla takanapäin ja kiirettä on pitänyt... Blogi rauhoittuu joulun pyhiksi ja emäntä jää lepäämään laakereilleen. Ehkäpä kuvia tulee nappailtua joulun pyhien aikaan, kun akkukin kamerasta tuli ladattua
Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2009, kun olette jaksaneet lukea näitä höpinöitä täältä blogistamme ...
Hrrrrr.... talvi on nyt totisesti tullut tänne etelä suomeenkin. Mittari näyttää yöllä reippaasti yli -20 ja päivällä putoaa muutaman asteen. Pojilla on energiaa, kun ei päästä kovasti päästelemään sillä tassut jäätyy heti. Vauhtia on kyllä sitten ollut pihalla senkin edestä. Ihana aurinko, valkoinen hanki ja pakkanen, sitä se talvi on. Toivottavasti pienen pieni lumipeite pysyisi ainakin joulun ajan eikä sulaisi pois. Viikonlopuksi on luvattu vain -10 pakkasta ja silloin onkin oivat metsälenkki kelit taas tiedossa.
Joulu se vain uhkaavasti lähestyy, mutta mitään en ole oikeastaan vieläkään tehnyt sen eteen. Pari pientä pakettia on hankittu, No tulee tuo joulu kai muutenkin ja menee nopeasti ohi sen kummemmin hötkyilemättäkin. Pientä siivousta ilmeisesti teen ensi viikolla ja jotain kai pitäisi vähän leipoakin jos vieraita vaikka poikkeaa. Aika matalalla profiililla mennään tänä jouluna, mehut kun on nyt niin lopussa...
Tyyli-Lyylikin poikkesi tänään veljiään katsomaan sekä vähän väliputsingissa. Turkinhoito alkaa tuottamaan tulosta, ahkera pohjavillan nyhtäminen näkyy ja karvanlaatuun vaikutti kovasti näköjään se, että viimeksi koko trimmissä pohjavilla ajeltiin kokonaan pois. Upeeta Tintti, pääsin tosi helpolla väliputsingissa hyvän pohjatyösi vuoksi ! Lyyli on kuin pieni lapsi, kotiinlähdön aika kun koitti niin sitten olisi alettu vasta leikkimään veljien kanssa. Sitä ennen tuli pojille hammasta sen minkä ehti .kun haastoivat Lyyliä leikin temmellykseen.
Jokohan se mamma sieltä pian tulisi minua hakemaan... ja mielipide korvat kertovat paljon ....
Tylsää tuumii Lyyli, en halua veli Kassun kanssa nyt kuviin, mammaa missä viivyt...
Ja sitten Tyyli-Lyyli lähti kotiin uudessa upeassa turkissaan...
Illan aikana saimme myös surullisia uutisia Outokummusta. Leevin mummu Realsilveer Affablelook eli Roosa nukkui ikiuneen tänään vaikean sairauden murtamana. Voimia Minna, Miika ja Joonas suuressa surussanne. Nyt Roosan on hyvä olla ilman kipuja ja särkyjä. Hyvää matkaa sateenkaari sillalle...
Kesämuistoja 2009 Leevi, Kassu, Senni ja Roosa mummut...
